Eeva Karppinen: ”Maitotilan arjen pitää sujua yhden ihmisen voimin – eläinten ehdoilla.”
Naiset maataloudessa
Tapaa Eeva Karppinen
Tehtävä: Maidontuottaja ja maatalousyrittäjä, MTY Hemminki, Lapinlahti
Motivaatio: Kehittää tehokasta ja kannattavaa maidontuotantoa eläinten hyvinvoinnista tinkimättä.
Mistä hän saa energiaa: Hyvinvoivasta karjasta, sujuvasta arjesta ja mahdollisuudesta viettää aikaa myös omien harrastusten parissa.
Mitä hän haluaa osoittaa: Suurtakin maitotilaa voi johtaa itsenäisesti, kun toimintatavat, olosuhteet ja teknologia tukevat toisiaan.
Hänen toimintaperiaatteensa: Eläinten tulee saada toimia mahdollisimman paljon omien luontaisten rutiiniensa mukaisesti.
Eläinten ehdoilla – mutta määrätietoisesti kohti parempia tuloksia
Lapinlahdella sijaitsevaa Hemmingin maitotilaa johtava Eeva Karppinen on rakentanut tilan toimintaa yhden selkeän periaatteen ympärille: päivittäisten töiden on sujuttava yhden ihmisen voimin.
Se ei tarkoita pienimuotoista tuotantoa tai vaatimattomia tavoitteita. Päinvastoin. Hemmingin tilalla lypsetään 68–73 holsteinlehmää, energiakorjattu maitotuotos on noussut 13 500 kiloon ja parhaimmillaan lehmien keskimääräinen päivätuotos on ollut 47,6 kiloa. Lypsyrobotin vuorokausituotos on yltänyt noin 3 150 kiloon.
Tulosten taustalla on vuosien järjestelmällinen kehitystyö. Eeva on panostanut erityisesti eläinten olosuhteisiin, ruokintaan, hedelmällisyyden hallintaan ja työn sujuvuuteen. Hänen ajattelussaan tehokkuus ei tarkoita kiirettä. Se tarkoittaa sitä, että asiat on suunniteltu toimimaan niin hyvin, ettei ihmisen tarvitse jatkuvasti puuttua eläinten jokapäiväisiin rutiineihin.
Edelläkävijyyttä jo kahdessa sukupolvessa
Hemmingin tilalla on pitkä historia uudenlaisten ratkaisujen käyttöönotossa. Vuonna 1986 tilalle rakennettiin 24 lehmän pihattonavetta, joka oli Ylä-Savon ensimmäinen. Tuolloin ratkaisu herätti runsaasti kiinnostusta, mutta myös epäilyksiä. Uudenlainen tapa pitää lehmiä osoittautui kuitenkin toimivaksi. Vuonna 2014 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Maatalousyhtymä Hemminki muodostettiin, ja vetovastuu siirtyi Eeva ja Eira Karppiselle.
Seuraavan sukupolven aikana kehittämistä jatkettiin yhtä ennakkoluulottomasti.
Marraskuussa 2018 valmistuneessa uudessa pihatossa aloitti toimintansa yksi Suomen ensimmäisistä DeLaval VMS™ V300 -lypsyroboteista. Toukokuussa 2019 robotti päivitettiin VMS V310 -järjestelmäksi, jolloin Hemmingin tilalla otettiin käyttöön maailman ensimmäinen VMS V310 -lypsy- ja hedelmällisyydenhallintajärjestelmä. Samana vuonna valmistui myös uusi nuorkarjapihatto. Investointien tavoitteena ei ollut pelkästään tuotannon kasvattaminen, vaan sellaisen kokonaisuuden rakentaminen, jossa eläinten hoitaminen, siirtäminen ja päivittäinen seuranta onnistuvat mahdollisimman sujuvasti.
Yksi ihminen, 70 lypsävää lehmää ja toimiva kokonaisuus
Maitotilan johtaminen yksin edellyttää suunnitelmallisuutta. Eevalle se tarkoittaa ennen kaikkea selkeitä rutiineja, ennakointia ja luottamusta toimivaan teknologiaan. Navettarakennukset on suunniteltu niin, että eläinten siirtäminen eri ryhmien välillä onnistuu helposti. Lypsylehmät saavat liikkua itsenäisesti lypsyrobotille, ja myös nuoret lehmät oppivat nopeasti tilan toimintatavat. Eevan tavoitteena on, että lehmät saavat mahdollisimman rauhallisen ja ennakoitavan ympäristön.
Rutiinit ovat tärkeitä myös eläimille. Kun ruokinta, lypsy, lepo ja liikkuminen muodostavat toimivan kokonaisuuden, karjanhoitajan aikaa vapautuu tarkkailuun ja niihin eläimiin, jotka todella tarvitsevat huomiota. Teknologia tukee tätä ajattelutapaa. VMS-lypsyrobotin lisäksi tilalla hyödynnetään automaattista rehunsiirtoa ja -sekoitusta, lannanpoistoa, vasikoiden juottoautomaattia sekä digitaalisia tuotannonhallinnan palveluja.
Automaatio ei korvaa karjanhoitajan osaamista. Se antaa enemmän mahdollisuuksia käyttää sitä siellä, missä sillä on suurin merkitys.
Eläinten hyvinvointi näkyy myös maitotuotoksessa
Hemmingin tilan tuotoksen kehittyminen kertoo pitkäjänteisestä työstä. Vuonna 2020 karjan energiakorjattu maitotuotos oli 11 800 kiloa. Vuonna 2024 se oli noussut 12 500 kiloon, ja uusimpien tilatietojen mukaan tuotos on nyt 13 500 kiloa EKM. Eeva on korostanut erityisesti umpikauden, ruokinnan ja eläinten olosuhteiden merkitystä. Ummessa olevien lehmien ruokinnassa kiinnitetään huomiota riittävään karkearehun saantiin, jotta lehmät säilyttävät hyvän syöntikykynsä myös poikimisen jälkeen. Ruokinnassa on hyödynnetty myös tilalla viljeltyä kuivattua hernettä, joka tuo appeeseen energiaa ja valkuaista. Eläinten hyvinvointia tukevat lisäksi navetan hyvä ilmanvaihto, viilennyspuhaltimet ja karjaharja. DeLaval OptiDuo puolestaan auttaa pitämään rehun lehmien saatavilla ja sekoittaa sitä uudelleen. Lantakäytävien puhtaudesta huolehtii vedellä varustettu lantarobotti.
Kyse ei ole yhdestä yksittäisestä laitteesta tai ratkaisusta, vaan kokonaisuudesta, jossa jokainen osa tukee eläinten terveyttä ja tuotannon sujuvuutta.
Tietoa päätöksenteon tueksi – ei vain numeroita näytölle
Yksi Hemmingin tilan merkittävimmistä teknologisista ratkaisuista on DeLaval RePro™ -hedelmällisyydenhallinta. Maidon progesteronipitoisuuteen perustuva järjestelmä seuraa lehmien kiimoja ja tiineyksiä sekä auttaa tunnistamaan hedelmällisyyteen liittyviä poikkeamia. Eeva on hyödyntänyt ReProa jo vuodesta 2019 lähtien. Erityisen hyödylliseksi hän on kokenut sen, että järjestelmä tunnistaa myös hiljaisia kiimoja, joita pelkällä eläinten käyttäytymisen seurannalla voi olla vaikea havaita. RePro auttaa myös seuraamaan varhaisia tiineyksiä ja tunnistamaan mahdollisia varhaisluomisia. Näin tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa. Eeva tarkistaa hedelmällisyystiedot säännöllisesti tuotannonhallintajärjestelmästä. Automaattinen seuranta vähentää erillisten tiineystarkastusten tarvetta ja helpottaa siemennysten suunnittelua. Tilalla on käytössä myös DeLaval Plus -palveluita, joiden avulla karjasta kerättyä tietoa voidaan hyödyntää eläinten terveyden seurannassa ja päätöksenteossa. DeLaval Sync puolestaan helpottaa eläintietojen siirtämistä järjestelmien välillä ja vähentää päällekkäistä kirjaamista.
Eevalle tärkeintä ei ole tiedon määrä, vaan se, että tieto auttaa tekemään oikeita päätöksiä oikeaan aikaan.
Hyvä karjanhoito alkaa pienistä asioista
Vaikka Hemmingin tilalla hyödynnetään monipuolisesti automaatiota, eläinten tarkkailu on edelleen keskeinen osa Eevan työtä. Yksi esimerkki on ensikoiden totuttaminen robottilypsyyn. Tilalla on muutettu poikimisen jälkeisiä rutiineja siten, että ensikko saa olla vasikkansa kanssa ensimmäisen vuorokauden ennen siirtymistä lypsyryhmään. Eevan kokemuksen mukaan tämä helpottaa ensikoiden totuttamista lypsyrobottiin, sillä vasikan utareeseen kohdistama kosketus valmistaa eläintä lypsinten kiinnittämiseen. Myös lypsyrobotin rauhallinen toiminta tukee eläinten oppimista. Eläinten käyttäytymisen ymmärtäminen, johdonmukaiset rutiinit ja toimiva teknologia täydentävät toisiaan.
Itsenäinen yrittäjyys vaatii osaamista ja uskallusta
Maatalousyrittäjän työ on paljon muutakin kuin eläinten päivittäistä hoitamista. Eeva vastaa tilan toiminnan suunnittelusta, tuotannon kehittämisestä ja käytännön päätöksistä. Karjanhoidon lisäksi kokonaisuuteen kuuluu 170 hehtaarin viljelyala. Maidontuotannossa tarvitaan eläinten hyvinvoinnin ja ruokinnan tuntemuksen lisäksi teknistä osaamista, talouden hallintaa, ennakointia ja kykyä ratkaista nopeasti muuttuvia tilanteita. Eevan tarina osoittaa, että naiset eivät ole maataloudessa vain mukana muiden työn tukena. He ovat itsenäisiä yrittäjiä, investointien suunnittelijoita, teknologian käyttäjiä ja tuotannon kehittäjiä. Hemmingin tilan kehittäminen on edellyttänyt rohkeutta tehdä suuriakin investointeja ja luottaa omaan näkemykseen siitä, millainen maidontuotannon tulevaisuus voisi olla.
Edelläkävijyys ei aina tarkoita täysin uuden keksimistä. Joskus se tarkoittaa uskallusta ottaa käyttöön ratkaisuja ennen kuin niistä on tullut yleisiä.
Navetta: Uusi lypsylehmien pihattonavetta 2018, nuorkarjapihatto 2019
Lehmiä: 80, joista lypsyssä 68–73 (holstein). Peltoala: 170 ha viljelyssä
Tuotos: 13 500 kg EKM.
Paras keskimaito: 47,6 kg/lehmä/vrk,
Lypsyrobotin päivätuotos: noin 3 150 kg/vrk.
Lypsy: DeLaval VMS™ V310, RePro™-hedelmällisyydenhallinta ja OCC-solulaskuri.
Tuotannonhallinta: DeLaval Plus, DelPro™ FarmManager ja DeLaval Sync.
Ruokinta: DeLaval OptiDuo ja Mafa-rehusiilo.
Eläinten hyvinvointi: DeLaval-karjaharja ja viilennyspuhaltimet.
Lannanpoisto: DeLaval-lantarobotti vesitoiminnolla.
Vasikoiden juotto: DeLaval-juottoautomaatti