Tilan tuotannon kestävyys ja tilaneuvonta

Kun meijerineuvoja William Smits saapuu maatilalle, hän on kiinnostunut kahdesta asiasta: auttaa viljelijöitä lisäämään tuotantoaan ja parantamaan eläinten terveyttä. Nämä kaksi kulkevat käsi kädessä.

Mitä enemmän maitoa tuotetaan lehmää kohti, sitä pienempi on ympäristövaikutus tuotettua maitolitraa kohti ja sitä suurempi on viljelijän kannattavuus. Suurten maitotuotosten saavuttamiseksi viljelijän on kuitenkin huolehdittava eläinten hyvinvoinnista.

"Kaikki on kiinni nännistä", sanoo William Smits, kun häneltä kysytään, mikä on paras tapa auttaa maatilaa harjoittamaan sekä kannattavaa että kestävää toimintaa.

"Jos lehmää lypsetään täydellisesti, nänni sulkeutuu pian lypsyn jälkeen", hän sanoo. "Jos näin ei tapahdu, nänni voi olla auki kahdeksan tuntia ja altis bakteereille ja muille taudinaiheuttajille. Tämä tarkoittaa, että lehmä joutuu nyt mahdollisesti taistelemaan bakteereja vastaan sen sijaan, että käyttäisi energiansa maidon tuottamiseen."

Smits on työskennellyt DeLavalille lähes 30 vuotta eri puolilla maailmaa ja erityisesti Aasiassa ja Lähi-idässä, joten hän on nähnyt lähes kaikenlaisia maitotiloja. Meijerineuvojana hän viettää paljon aikaa auttaen viljelijöitä parantamaan toimintaansa havainnoimalla ja neuvomalla.

Hän viettää kuitenkin myös paljon aikaa varmistaen, että asiakkaan hankkimat DeLavalin koneet hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikissa lypsyroboteissa on esimerkiksi oletusasetukset, mutta niitä on säädettävä kunkin tilan tarpeiden mukaan.

"Jokaista tilaa on tarkasteltava erikseen ja tiedostettava, että eri maissa on myös erilaisia maitokulttuureja. Amerikkalaisilla on ollut tapana lypsää nopeasti ja suurella tyhjiöllä, kun taas eurooppalaiset lypsävät paljon hitaammin, mutta he yrittävät saada lehmästä enemmän maitoa joka kerta."

"Otetaan esimerkiksi Kiina", sanoo Smits, joka on viettänyt siellä suuren osan urastaan. "Siellä on paljon karjatiloja, ja ne käyttävät myös maatilojen hallintajärjestelmäämme Delaval DelProa, joten näimme valtavan eron siinä, kuinka kauan lehmän lypsäminen kestää tilalta toiselle." "Siellä on paljon karjatiloja, ja ne käyttävät myös maatilojen hallintajärjestelmäämme Delaval DelProa. Kyse on siitä, että ymmärretään, miten koneita käytetään parhaiten, mutta myös siitä, että ymmärretään ihmisnäkökulma kullakin tilalla. Kuinka hyvin hoidatte lehmää ennen lypsämistä? Kuinka paljon aikaa käytätte lehmän stimuloimiseen, jotta se antaisi maitoa? Kuinka paljon aikaa lehmän lypsämistä edeltävään lypsyyn ja lehmän puhdistamiseen kuluu ja kuka tekee mitäkin? Kaikki nämä tiedot on koottava yhteen, ja voit saada aikaan suuria muutoksia omassa toiminnassasi ja lehmän hyvinvoinnissa.

Delpron avulla näemme maitokäyrät ja sen, milloin lehmä saavuttaa huippuvirtauksen", Smits sanoo. "Tarvitaan edelleen joku, joka käy aika ajoin paikan päällä katsomassa tiloja ja nisäkkeitä varmistaakseen, että kaikki on kunnossa, mutta tiedot kertovat paljon." "Tieto on tärkeä."

Smits toteaa myös, että yksittäisillä tiloilla, joiden kanssa hän työskentelee, on tapahtunut selviä parannuksia, ei pelkästään kannattavuuden ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta, vaan Smitsin ja hänen kollegoidensa tarjoamat neuvontapalvelut ovat myös johtaneet siihen, että tilat ovat vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjään.

"Olemme ainoat, jotka keräävät tällaista tietoa Kiinassa ja tuovat tuloksemme saataville", Smits sanoo. "Asetamme siis vertailukohtia ja osoitamme, että esimerkiksi hyvin suurilla tiloilla voi olla erittäin alhainen utaretulehdus. Kun muut näkevät tällaisia tuloksia, he haluavat tehdä samoin, ja tämä nopeuttaa tiedon leviämistä."

Smits on vakuuttunut siitä, että tällainen vertailuanalyysi tekee kaikista alueen tiloista tehokkaampia ja siten kestävämpiä.