Tämä on meille ehdottomasti parasratkaisu! Robotit meni karuselli tuli.

Säämänen, Mustolan tila, Ylikylä (Nurmes)

Mustolan tilalla Nurmeksen Ylikylällä on pitkät perinteet yhteistyöstä DeLavalin kanssa. 60-luvulla tilalle hankittiin ensimmäinen lypsykone, joka oli Alfa-Laval kannukone, 70-luvulla vuorossa oli lypsykoneen päivitys putkikoneeksi, jota konetta uudistettiin aika ajoin. 90-luvun alussa rakennettiin Mustolaan pihatto, johon tuli 2x3 Autotandem lypsyasema. Kunnes v. 2006 ja v. 2007 hankittiin VMS-lypsyrobotit. V. 2009 valmistui uusi pihatto, johon tuli vielä 3. robotti, jonka Säämäset ostivat käytettynä.

Olli Säämänen Anna Jänönen Juho ja Tuomas.JPG

Säämänen

uudenmaanlääni, Suomi

Säämänen

karjarotu

Karjan koko

167

Lypsyjärjestelmä

DeLaval parallel rotary PR2250

Uusitaanko robotteja vai valitaanko toinen suunta?

Mustolan tilan valinta oli v. 2017 käyttöönotettu 30-paikkainen PR2250 karuselliasema. Olli Säämänen ja Anne Jänönen miettivät tarkkaan jatkaako robottilypsyssä vai vaihtaako lypsyn asemalypsyyn. Harkinnan jälkeen valinta osui karuselliasemaan. ”Robottien uusinta olisi ollut edessä joka tapauksessa”, Olli muistuttaa. Hän jatkaa: ”Mietimme tarkkaan eri vaihtoehtoja ja niiden hyviä ja huonoja puolia”.  Anna ja Olli kävivät myös useilla tilavierailuilla tutustumassa erilaisiin vaihtoehtoihin ja lypsyasematyyppeihin. ”Mietinnässä oli mm. rinnakkaisasema vai karuselliasema”, Olli muistelee. Asia alkoi selvitä lopullisesti Tanskassa käytyjen tilavierailujen jälkeen. Takalypsykarusellien asiakkaat olivat poikkeuksetta erittäin tyytyväisiä valintaansa.

 

Lypsytehoa riittää! Tämä on meille se oikea valinta.

Mustolan tilalla on selkeä tavoite lisätä asteittain lehmämäärää, ainakin tämän hetken suunnitelmien mukaan, ainakin n. 250:een lypsävään. ”Lypsyaseman kapasiteetti riittää ja eläinten lisääminen on joustavaa, mikä oli meille tärkeä yksityiskohta Anna ja Olli vakuuttavat. Nyt lypsyteho on n. 120 lehmää tunnissa. Lypsyaseman kapasiteetti ei ole tällä hetkellä mitenkään lehmämäärää rajoittava tekijä. Ja toisaalta pesuaika, aloitus- ja lopetustoimet ovat asemalla aina lähes samat, joten lypsettävien määrän lisääminen lisää aseman lypsytehoa. Mustolan tilalla tällä lypsyasemalla on tarkoitus lypsää seuraavat 20 vuotta riippumatta lehmien määrästä.

 

Todella nopeata ja varmaa lypsyä!

Pyörivässä PR2250-takalypsykarusellissa lypsytyö on todella tehokasta. Aikaa ei kulu kävelyyn, vaan lypsäjä voi todella pienillä liikkumisella saada ison määrän lypsyjä käyntiin. Odotuksiin nähden aseman käynnistäminen sujui sukkelaan. ”Ensimmäinen päivä oli tietysti haasteellinen, koska eläinten siirtyminen robottilypsystä karuselliasemaan ei tietenkään ole ihan itsestään selvä asia”, Anna muistelee. ”Irtipotkuja tapahtuu todella harvoin ja jos niin käy asia on nopeasti korjattu”, Olli jatkaa, ”Lypsypaikan IDD-kosketusnäyttö on verrattoman kätevä”.  Se kertoo koko ajan miten lypsyt sujuvat ja lehmän tiedot (hälytykset, tuotos, aktiivisuus ym.). Sen avulla voi ”keskustella” suoraan Delpro- tuotannonohjausjärjestelmän kanssa. Näyttöön on liitetty myös ääni, joka kertoo selkokielellä (myös suomenkielellä) mistä on kysymys, jos jotain poikkeavaa tapahtuu esim. irtipotku.

 

”Haluamme pitää ruokinnan ja lypsyn erillisinä tapahtumina.”

Tällä hetkellä ruokinta tapahtuu täysappeella. Rehu jaetaan kuormaajalla. Nauharuokkijallakin rehua on jaettu, mutta ritiläkäytävällä se aiheuttaa haasteita, koska rehua tahtoo joutua myös ritilälle, mikä aiheuttaa ritilän tukkeentumista. Ruokinta ja lypsy halutaan Mustolan tilalla pitää erillisinä tapahtumina. Ollin mielestä ruokinta sekoittaa lypsyä, etenkin jos rehun saanti loppuu se lisää levottomuutta, mikä taas ei ole lypsyn kannalta hyvä asia. On parempi että lypsy on erillinen tapahtuma, johon lehmä voi täysin keskittyä. ”Jotkut lehmät näyttävät siltä kuin nukkuisivat seisaallaan karusellissa pyöriessään”. Aluksi oli haaste saada lehmät ensimmäisen kerran asemalle, mutta myöhemmin haasteeksi on tullut saada ne pois karusellista. Nyt asia on kunnossa ja ratkaisukin oli äärimmäisen yksinkertainen – ”herättävä vesitippa”.

”Rempparyhmässä lypsetään kaikki poikkeavat lypsettävät”

Mustolan tilalla mietittiin heti karusellin käynnistämisen aikoihin että miten ja milloin lypsetään normaalista poikkeavaa lypsyä vaativat lehmät. ”Päädyimme rempparyhmämalliin”, Olli selittää ja jatkaa, ”Jotta hyvä lypsyteho säilyisi ja häiriöitä lypsyasemalla olisi mahdollisimman vähän, lypsetään tämä ryhmä yhdessä erikseen”. Hiehot saavat totutella karusellissa pyörimistä jo ennen poikimista n. kahden viikon ajan: ”Ne pyyhitään, muttei lypsetä”. Näin ne ovat jo tottuneet rutiineihin ennen poikimista ja lypsyn aloittamista. Kun uusi hiehoryhmä on 1. kertaa lypsyasemalla lypsyllä, laitetaan asema ”pauselle”(=pysäytetään) ja lypsettävät valmistellaan ja lypsimet kiinnitetään. Uusia lehmiä otetaan kiertoon n. kerran viikossa.

 

Tällä hetkellä lypsyyn on saatavissa työvoimaa.

Tilalla on yksi ulkopuolinen työntekijä (Riitta Turunen) lypsyssä, mutta haussa on toinen työntekijä. Työvoimaa on hyvin saatavissa, ainakin toistaiseksi. Annan kertoman mukaan suurin osa hakijoista on ukrainalaisia, jotka ovat olleet esim. Tanskassa lypsyasemilla töissä.  Jo nyt heille on ilmoittautunut useita työnhakijoita. Entisenä lomittajana Anna tietää tarkalleen mitä lypsäjältä vaaditaan: ahkeruutta, huolellisuutta ja joustavuutta. ”Ei nämä hommat voi mennä niin että, kun kello tulee neljä iltapäivällä niin rukkaset putoaa”, Olli selvittää, ”Ei se lehmä kelloa kato, kun poikimisen aika koittaa”.

 

Yhteistyöllä DeLavalin kanssa on pitkät perinteet. Ollin isälle Jussi Säämäselle on DeLavalin myyjä Erkki Sykkö vanha tuttu. Yhteistyö Erkin kanssa on ollut saumatonta ja hyvää. Samoin tilalla ollaan tyytyväisiä paikallisiin huoltomiehiin Jani Kaasiseen ja Tapio Kansalaan. Lypsyaseman rautoja asentamassa oli erikoisasennusryhmä, joka on erikoistunut karuselliasemien asentamiseen. Tämä ryhmä saa erityiskiitokset todella tehokkaasta toiminnasta.

 

 

 

Kuva Pirkko Keskinen Anna Jänönen lypsyllä.JPG

”Haluamme pitää ruokinnan ja lypsyn erillisinä tapahtumina.”

Tällä hetkellä ruokinta tapahtuu täysappeella. Rehu jaetaan kuormaajalla. Nauharuokkijallakin rehua on jaettu, mutta ritiläkäytävällä se aiheuttaa haasteita, koska rehua tahtoo joutua myös ritilälle, mikä aiheuttaa ritilän tukkeentumista. Ruokinta ja lypsy halutaan Mustolan tilalla pitää erillisinä tapahtumina. Ollin mielestä ruokinta sekoittaa lypsyä, etenkin jos rehun saanti loppuu se lisää levottomuutta, mikä taas ei ole lypsyn kannalta hyvä asia. On parempi että lypsy on erillinen tapahtuma, johon lehmä voi täysin keskittyä. ”Jotkut lehmät näyttävät siltä kuin nukkuisivat seisaallaan karusellissa pyöriessään”. Aluksi oli haaste saada lehmät ensimmäisen kerran asemalle, mutta myöhemmin haasteeksi on tullut saada ne pois karusellista. Nyt asia on kunnossa ja ratkaisukin oli äärimmäisen yksinkertainen – ”herättävä vesitippa”.

”Rempparyhmässä lypsetään kaikki poikkeavat lypsettävät”

Mustolan tilalla mietittiin heti karusellin käynnistämisen aikoihin että miten ja milloin lypsetään normaalista poikkeavaa lypsyä vaativat lehmät. ”Päädyimme rempparyhmämalliin”, Olli selittää ja jatkaa, ”Jotta hyvä lypsyteho säilyisi ja häiriöitä lypsyasemalla olisi mahdollisimman vähän, lypsetään tämä ryhmä yhdessä erikseen”. Hiehot saavat totutella karusellissa pyörimistä jo ennen poikimista n. kahden viikon ajan: ”Ne pyyhitään, muttei lypsetä”. Näin ne ovat jo tottuneet rutiineihin ennen poikimista ja lypsyn aloittamista. Kun uusi hiehoryhmä on 1. kertaa lypsyasemalla lypsyllä, laitetaan asema ”pauselle”(=pysäytetään) ja lypsettävät valmistellaan ja lypsimet kiinnitetään. Uusia lehmiä otetaan kiertoon n. kerran viikossa.

 

Tällä hetkellä lypsyyn on saatavissa työvoimaa.

Tilalla on yksi ulkopuolinen työntekijä (Riitta Turunen) lypsyssä, mutta haussa on toinen työntekijä. Työvoimaa on hyvin saatavissa, ainakin toistaiseksi. Annan kertoman mukaan suurin osa hakijoista on ukrainalaisia, jotka ovat olleet esim. Tanskassa lypsyasemilla töissä.  Jo nyt heille on ilmoittautunut useita työnhakijoita. Entisenä lomittajana Anna tietää tarkalleen mitä lypsäjältä vaaditaan: ahkeruutta, huolellisuutta ja joustavuutta. ”Ei nämä hommat voi mennä niin että, kun kello tulee neljä iltapäivällä niin rukkaset putoaa”, Olli selvittää, ”Ei se lehmä kelloa kato, kun poikimisen aika koittaa”.

 

Yhteistyöllä DeLavalin kanssa on pitkät perinteet. Ollin isälle Jussi Säämäselle on DeLavalin myyjä Erkki Sykkö vanha tuttu. Yhteistyö Erkin kanssa on ollut saumatonta ja hyvää. Samoin tilalla ollaan tyytyväisiä paikallisiin huoltomiehiin Jani Kaasiseen ja Tapio Kansalaan. Lypsyaseman rautoja asentamassa oli erikoisasennusryhmä, joka on erikoistunut karuselliasemien asentamiseen. Tämä ryhmä saa erityiskiitokset todella tehokkaasta toiminnasta.

Lehmät karusellissa DL huolto Jani Kaasinen.jpg

Lue lisää

Lue lisää samanlaisia tarinoita

Ota yhteyttä DeLaval laitemyyjään tai huoltoteknikkoon

Voit soittaa tai lähettää sähköpostia yleisiin kysymyksiin liittyen: